|
Kuva: Kuopion Teatterikerho
|
Aira-patsas
|
|
Kuopion Teatterikerhon hallituksen toimihenkilöt kaudelle 2025:
Puheenjohtaja - Erja Räsén Varapuheenjohtaja ja teatterin yhteyshenkilö - Seija Pitkänen Sihteeri - Jaana Soininen Jäsenrekisteri - Marju Silventoinen Maksuliikenne - Raija Tuomikari Kiinteistövastaava - Jouni Räsén Päivälippuvastaava ja juoksevat asiat - Eevakaisa Parviainen 📧 kuopion.teatterikerho(at)dnainternet.net 📞 040 5577637 |
Yhdistyksen säännöt
löytyvät tämän sivun alaosasta. |
Kuopion Teatterikerhon historiaa
Kuopiossa pidettiin 4.12.1957 juhla näyttelijä Ida Aalbergin 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. Juhlassa näyttelijä Aira Kauhanen antoi lähtölaukauksen Kuopion Teatterikerhon perustamiselle lausuessaan, että Kuopioon on mitä pikimmin perustettava teatterikerho. Suomessa oli jo tuossa vaiheessa useita kerhoja, sillä suurin osa Suomen Teatterikerhoista on perustettu 1940-luvun puolivälissä.
Helmikuussa 1958 kutsuttiin Teatterikerhon perustavaan kokoukseen asiasta kiinnostuneita. Kutsua noudatti 35 teatterikerhoasiasta kiinnostunutta teatterin ystävää. Kokous sujui mallikkaasti Savon Sanomien päätoimittajan kunnallisneuvos Yrjö K. Leiwon toimiessa kokouksen puheenjohtajana, kunnes kerholle oli valittava puheenjohtaja. Lopulta pienen taivuttelun jälkeen toimittajan ominaisuudessa tilaisuudesta kirjoittava Irma Puustinen suostui tehtävään todeten, että hyvä asia ei saa kuihtua puheenjohtajan puutteeseen. Ensimmäisessä johtokunnassa oli puheenjohtajan lisäksi 12 jäsentä Aira Kauhasen toimiessa sihteerinä. Viralliseksi nimeksi tuli Kuopion Teatterikerho ry. Ensimmäisen vuoden aikana yhdistykseen liittyi 86 henkilöä.
Yhteisteatteri aloitti toimintansa syksyllä 1959 uudella ammattikoululla, sillä Työväentalo, jossa aiemmin oli näytelty, purettiin. Koululla aloitti myös Teatterikerho toimintansa. Kerho kartutti varoja näytäntöjen yhteydessä arpajaisilla, myyjäisillä, väliaikatarjoilulla, lahjoituksilla sekä mm. muotinäytöksillä. Mannekiineina itsestään selvästi kerholaiset. Hyvistä tuotoista lahjoitettiin rahaa niin teatterille kuin henkilökunnallekin anomusten perusteella. Sitten syksyllä 1963 valmistui nykyinen teatteritalo, jonne teatterilaisten mukana siirtyi myös Teatterikerho.
Raskas työ vaatii tietysti vastapainon, että jaksaa. Kerho onkin tehnyt ”virkistäytymis”-matkoja mm. Moskovaan, Tallinnaan, Maltalle, Ruotsiin jne. lukuisista kotimaan matkoista puhumattakaan. Myös matkoilla pääpaino on teatterissa ja kulttuurissa, joten vuosien varrella on nähty näytelmiä, konsertteja, taidetta, kulttuurikoteja jne. jne. Kerhon jäsenet ovat lunastaneet lippunsa rahalla mutta vapaaehtoiset kuittasivat hinnan työpanoksellaan. Jokaisesta työkerrasta sai merkinnän, joka oli 4€ arvoinen. Neljällä merkinnällä sai myös lunastaa yhden lipun teatterin lippukassalta.
Kaikkina vuosikymmeninä kerho on järjestänyt yleisötilaisuuksia ja jäseniltoja, joissa kerhon sääntöjen toisen pykälän mukaan tarkoitus on lähentää toisiinsa teatteriyleisöä ja teatteria sekä syventää yleisön teatteriharrastusta.
Teatteritalon mennessä remonttiin vuonna 2012, kerhon ravintolatoiminta siirtyi teatterin väistötiloihin Puistokoululle ja Yhteiskoululle. Siellä remontin lähestyessä loppuaan ravintolatoiminta ajettiin alas, sillä kerho ei osallistunut tarjouskilpailuun remontoidun teatteritalon ravintolan pitäjäksi. Kun teatteritoiminta palasi uudistettuun rakennukseen 2014, kerho luopui yritystoiminnasta ja on siitä saakka jatkanut toimintaansa tehden teatterimatkoja toisiin kaupunkeihin ja tietysti katsomalla lähes kaikki ”oman” teatterin esitykset.
Vuonna 2017 kerholla on jäseniä yli 300. Keski-ikä on melko korkea, mutta ilahduttavasti myös nuoremmat ovat alkaneet kiinnostua kerhon toiminnasta. Vaikka kerhon pienoisena haasteena onkin mm. jäsenistön kartuttaminen sekä yhteistyön jatkaminen teatterin ja teatterilaisten kanssa, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.
Kuopiossa pidettiin 4.12.1957 juhla näyttelijä Ida Aalbergin 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. Juhlassa näyttelijä Aira Kauhanen antoi lähtölaukauksen Kuopion Teatterikerhon perustamiselle lausuessaan, että Kuopioon on mitä pikimmin perustettava teatterikerho. Suomessa oli jo tuossa vaiheessa useita kerhoja, sillä suurin osa Suomen Teatterikerhoista on perustettu 1940-luvun puolivälissä.
Helmikuussa 1958 kutsuttiin Teatterikerhon perustavaan kokoukseen asiasta kiinnostuneita. Kutsua noudatti 35 teatterikerhoasiasta kiinnostunutta teatterin ystävää. Kokous sujui mallikkaasti Savon Sanomien päätoimittajan kunnallisneuvos Yrjö K. Leiwon toimiessa kokouksen puheenjohtajana, kunnes kerholle oli valittava puheenjohtaja. Lopulta pienen taivuttelun jälkeen toimittajan ominaisuudessa tilaisuudesta kirjoittava Irma Puustinen suostui tehtävään todeten, että hyvä asia ei saa kuihtua puheenjohtajan puutteeseen. Ensimmäisessä johtokunnassa oli puheenjohtajan lisäksi 12 jäsentä Aira Kauhasen toimiessa sihteerinä. Viralliseksi nimeksi tuli Kuopion Teatterikerho ry. Ensimmäisen vuoden aikana yhdistykseen liittyi 86 henkilöä.
Yhteisteatteri aloitti toimintansa syksyllä 1959 uudella ammattikoululla, sillä Työväentalo, jossa aiemmin oli näytelty, purettiin. Koululla aloitti myös Teatterikerho toimintansa. Kerho kartutti varoja näytäntöjen yhteydessä arpajaisilla, myyjäisillä, väliaikatarjoilulla, lahjoituksilla sekä mm. muotinäytöksillä. Mannekiineina itsestään selvästi kerholaiset. Hyvistä tuotoista lahjoitettiin rahaa niin teatterille kuin henkilökunnallekin anomusten perusteella. Sitten syksyllä 1963 valmistui nykyinen teatteritalo, jonne teatterilaisten mukana siirtyi myös Teatterikerho.
Raskas työ vaatii tietysti vastapainon, että jaksaa. Kerho onkin tehnyt ”virkistäytymis”-matkoja mm. Moskovaan, Tallinnaan, Maltalle, Ruotsiin jne. lukuisista kotimaan matkoista puhumattakaan. Myös matkoilla pääpaino on teatterissa ja kulttuurissa, joten vuosien varrella on nähty näytelmiä, konsertteja, taidetta, kulttuurikoteja jne. jne. Kerhon jäsenet ovat lunastaneet lippunsa rahalla mutta vapaaehtoiset kuittasivat hinnan työpanoksellaan. Jokaisesta työkerrasta sai merkinnän, joka oli 4€ arvoinen. Neljällä merkinnällä sai myös lunastaa yhden lipun teatterin lippukassalta.
Kaikkina vuosikymmeninä kerho on järjestänyt yleisötilaisuuksia ja jäseniltoja, joissa kerhon sääntöjen toisen pykälän mukaan tarkoitus on lähentää toisiinsa teatteriyleisöä ja teatteria sekä syventää yleisön teatteriharrastusta.
Teatteritalon mennessä remonttiin vuonna 2012, kerhon ravintolatoiminta siirtyi teatterin väistötiloihin Puistokoululle ja Yhteiskoululle. Siellä remontin lähestyessä loppuaan ravintolatoiminta ajettiin alas, sillä kerho ei osallistunut tarjouskilpailuun remontoidun teatteritalon ravintolan pitäjäksi. Kun teatteritoiminta palasi uudistettuun rakennukseen 2014, kerho luopui yritystoiminnasta ja on siitä saakka jatkanut toimintaansa tehden teatterimatkoja toisiin kaupunkeihin ja tietysti katsomalla lähes kaikki ”oman” teatterin esitykset.
Vuonna 2017 kerholla on jäseniä yli 300. Keski-ikä on melko korkea, mutta ilahduttavasti myös nuoremmat ovat alkaneet kiinnostua kerhon toiminnasta. Vaikka kerhon pienoisena haasteena onkin mm. jäsenistön kartuttaminen sekä yhteistyön jatkaminen teatterin ja teatterilaisten kanssa, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.
Kuopion Teatterikerhon puheenjohtajat
Irma Puustinen 1958 - 1964
|
Aira Kauhanen 1965 - 1977 | Kunniapuheenjohtaja vuodesta 1978
|
Irmeli Johansson 1978 - 1980
|
Kyllikki Nissinen 1981 - 2004 | Kunniapuheenjohtaja vuodesta 2005
|
Hannele Ruotsalainen 2005 - 2016
|
KUOPION TEATTERIKERHO RY -SÄÄNNÖT
1§ YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Kuopion Teatterikerho ry ja sen kotipaikka on Kuopio.
2§ YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT
Yhdistyksen tarkoituksena on innostaa jäseniään osallistumaan kulttuuriharrastuksiin ja käyttämään kulttuuripalveluja, mahdollistaa kulttuuriharrastusten yhdenvertaista saavutettavuutta sekä syventää kulttuurin ja teatteritaiteen tuntemusta.
Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa tarjoamalla jäsenilleen teatterikäyntejä ja -matkoja, kerhoiltoja sekä muita vastaavia kulttuuritapahtumia. Yhdistys toimii vuorovaikutuksessa erilaisten taide- ja kulttuurialojen sidosryhmien kanssa. Yhdistys voi jakaa stipendejä ja apurahoja. Toimintaansa yhdistys rahoittaa jäsenmaksuilla sekä yhdistyksen omistuksessa olevien asunto-osakkeiden tuotoilla. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan apurahoja, lahjoituksia ja testamentteja. Yhdistyksellä on oikeus hankkia ja omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta. Yhdistys voi järjestää asianmukaisen luvan saatuaan myyjäisiä, arpajaisia ja rahankeräyksiä.
3§ YHDISTYKSEN JÄSENYYS JA JÄSENMAKSU
Yhdistyksen jäseneksi voivat liittyä ne, jotka suorittavat jäsenkokouksessa säädetyn jäsenmaksun, hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Yhdistyksen syyskokous päättää vuotuisen jäsenmaksun suuruuden. Jäseneksi liitytään ilmoittamalla yhteystiedot yhdistyksen hallitukselle kirjallisesti ja maksamalla säädetty jäsenmaksu. Jäseneksi liittymisen ajankohdasta riippumatta yhdistyksen toimintaan osallistuminen edellyttää maksettua jäsenmaksua. Yhdistyksen hallituksen esityksestä voidaan muistaa yhdistyksen pitkäaikaisia jäseniä tai muutoin yhdistystoiminnassa merkittävästi kunnostautuneita ja yhdistystoimintaan vaikuttaneita henkilöitä Suomen teatterikerhojen liiton (STKL) kultaisella ansiomerkillä.
4§ YHDISTYKSEN JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Jäsenyyden voi irtisanoa kirjallisella ilmoituksella yhdistyksen hallitukselle. Perittyä jäsenmaksua ei makseta takaisin. Yhdistyksen jäsen voidaan erottaa jäsenkokouksen tekemällä päätöksellä, jos hän ei noudata yhdistyksen sääntöjä tai muulla tavoin toimii yhdistyksen toiminnan tai edun vastaisesti. Eronneeksi jäseneksi katsotaan jäsen, joka ei ole suorittanut kuluvan vuoden jäsenmaksua 1.3. mennessä.
5§ YHDISTYKSEN HALLITUS JA SEN TEHTÄVÄ
Yhdistyksen asioita hoitaa jäsenistön syyskokouksessa valitsema yhdistyksen jäsenistä koostuva 7-henkinen hallitus. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittuina puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi ja kuusi (6) hallituksen jäsentä. Hallituksessa on vuosittain erovuorossa 3 jäsentä, jotka voivat halutessaan tulla uudelleen valituiksi. Yhdistyksen hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin sekä muut tarvittavat toimihenkilöt. Yhdistyksen taloudenhoitoon voidaan valita henkilö hallituksesta tai toiminta voidaan ulkoistaa. Hallituksen tehtäviin kuuluu ylläpitää jäsenistään jäsenluetteloa, hoitaa yhdistyksen juoksevat asiat, vastata yhdistyksen toiminnasta ja valmistella kokouksissa esitettävät asiat sekä toimeenpanna yhdistyksen jäsenkokouksen päättämät asiat. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta tai kolmen jäsenen sitä vaatiessa. Hallitus on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja ja kolme hallituksen jäsentä on saapuvilla. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla enemmistöllä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
6§ YHDISTYKSEN NIMENKIRJOITUSOIKEUS
Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus on puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja sihteerillä siten, että kaksi yhdessä.
7§ YHDISTYKSEN TILIKAUSI JA TOIMINNANTARKASTUS
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on jätettävä tilin- ja/tai toiminnantarkastajalle, joiden tulee viimeistään tilikautta seuraavan helmikuun loppuun mennessä suorittaa tarkastus ja antaa niistä yhdistyksen hallitukselle lausunto, joka yhdessä tili- ja toimintakertomuksen kanssa jätetään kevätkokouksen vahvistettavaksi.
8§ YHDISTYKSEN PÄÄTÖSVALTA JA KOKOUKSET
Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen jäsenkokous. Toimeenpanevana elimenä on yhdistyksen hallitus. Lisäksi yhdistys kokoontuu, milloin yhdistyksen hallitus pitää sitä tarpeellisena. Samoin, jos vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta määrätyn asian käsittelemistä varten vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Asiat, jotka jäsenet haluavat otettavaksi esille kevät- tai syyskokouksessa, on kirjallisesti esitettävä hallitukselle ennen maaliskuun 1. (kevätkokous) tai syyskuun 1. (syyskokous) päivä. Kokouskutsu yhdistyksen kokouksiin on julkaistava yhdistyksen toiminta-alueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä, kaikille jäsenille postitse tai sähköpostitse jaettavassa tiedotteessa tai yhdistyksen omalla sivustolla internetissä vähintään 10 päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Yhdistyksen kokouksen puheenjohtajana toimii kokouksen valitsema yhdistyksen jäsen.
9§ YHDISTYKSEN KEVÄT- JA SYYSKOKOUKSET
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään hallituksen laatima toimintakertomus yhdistyksen toiminnasta viimeksi kuluneen vuoden aikana, selvitys yhdistyksen taloudellisesta tilanteesta, tilinpäätös ja toiminnantarkastuskertomus, vahvistetaan tilinpäätös, vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
Yhdistyksen syyskokouksessa valitaan yhdistyksen puheenjohtaja joka toinen vuosi ja hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle, valitaan seuraavan kalenterivuoden tilejä tarkastamaan yksi toiminnantarkastaja ja hänelle varamies, vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä määrätään jäsenmaksun suuruus, päätetään yhdistyksen edustajille ja hallituksen jäsenille maksettavista matka- ym. korvauksista, käsitellään mahdollisesti muita esille tulleita asioita.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenmaksunsa suorittaneella jäsenellä yksi ääni. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Äänestys on vaadittaessa toimitettava suljetulla lippuäänestyksellä.
10§ YHDISTYKSEN SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Näiden sääntöjen muuttamiseen vaaditaan yhden yhdistyksen jäsenkokouksen päätös, jossa sääntöjen muutosta on kannattanut vähintään kolmeneljäsosan (¾) enemmistöllä annetuista äänistä. Ilmoitus muutosehdotuksesta on sisällytettävä kokouskutsuun.
11§ YHDISTYKSEN PURKAMINEN
Yhdistyksen toiminta voidaan purkaa yhdistyksen jäsenkokouksen päätöksellä, jos asia on saanut kannatusta vähintään kolmeneljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.
12§ MUUT ASIAT
Niissä asioissa, joista ei ole näissä säännöissä määräystä, noudatetaan yhdistyslakia.